Tekijä: pm

Applying The PERMA Digital Well-being Framework

Lasten turvallisuuden takaaminen verkossa on jokaisen vanhemman, opettajan ja koulun johtajan asia. Mutta mitä digitaalinen turvallisuus oikeastaan ​​tarkoittaa käytännössä? Ja riittääkö lasten turvallisuuden takaaminen verkossa yksinään?

Yhä useammat koulut ympäri Eurooppaa pohtivat näitä kysymyksiä, ja aloitteet, kuten PERMA Digital, auttavat antamaan käytännön vastauksia. Digitaalinen turvallisuus on nimittäin paljon muutakin kuin filttereitä ja ruutuaikarajoituksia. Kyse on hyvinvoinnista, yhteyksistä ja nuorten auttamisesta aidosti menestymään digitaalisissa ympäristöissä.

Maailma on jo muttunut

Oppilaiden maailmassa digitaaliset ympäristöt eivät ole enää jotain "lisää". Ne ovat keskeisiä siinä, miten nuoret oppivat, kommunikoivat ja rakentavat ihmissuhteita. COVID-19-pandemia kiihdytti jo käynnissä ollutta muutosta, eikä paluuta entiseen ole.

Tämä muutos tuo mukanaan mahdollisuuksia: paremman pääsyn tietoon, uusia yhteistyötapoja ja enemmän joustavuutta oppimistavoissa. Mutta se tuo mukanaan myös haasteita verkkoturvallisuuden, emotionaalisen hyvinvoinnin ja teknologian epätasa-arvoisen saatavuuden suhteen. Tämän projektin tarkoituksena on ymmärtää, miten kaikki nämä asiat liittyvät toisiinsa.

Neljä asiaa, jotka muokkaavat opiskelijoiden digitaalista maailmaa

Tutkimukset osoittavat neljä ulottuvuutta, jotka ovat yhteydessä toisiinsa, kun tarkastellaan nuorten digitaalista oppimista:

1. Digitaalinen lukutaito

Osaavatko oppilaat arvioida verkosta löytämäänsä? Osaavatko he käyttää digitaalisia työkaluja? Lukutaito on kaiken perusta. Ilman sitä oppilaat ovat haavoittuvampia ja heidän kykynsä oppia itsenäisesti ovat heikompia.

2. Digitaalinen viestintä ja ihmissuhteet

Verkkoalustat avaavat uusia tiloja yhteydenpitoon ja yhteistyöhön. Kun nämä tilat ovat myönteisiä, ne vahvistavat oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kun ne eivät ole, esimerkiksi kun nettikiusaamista tai syrjintää tulee esiin, niiden vaikutus hyvinvointiin voi olla merkittävä.

3. Digitaalinen hyvinvointi

Miltä teknologia vaikuttaa oppilaisiin? Ruutuajan hallinta, verkkostressin käsittely ja terveellisten digitaalisten tapojen kehittäminen muokkaavat kaikki sitä, miten oppilaat oppivat ja pärjäävät elämässään laajemmin.

4. Digitaaliset tavat

Oppilaiden teknologian ympärille rakentamat arkirutiinit vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka hyvin he oppivat ja millainen heidän itsetuntemuksensa on. Siihen liittyy esimerkiski se miten he hallitsevat aikaansa ja kuinka tietoisesti he osallistuvat.

Nämä neljä asiaa eivät ole erillisiä. Ne muokkaavat toisiaan. Ja juuri siksi digitaalisen turvallisuuden käsitteleminen erillisenä ongelmana ei riitä.

Turvallisuus ei ole vain yksi tunne. Se on perusta .

Kun digitaaliset ympäristöt tuntuvat turvattomilta, kaikki muu kärsii. Verkkostressiä, syrjäytymistä tai haittaa kokevat oppilaat eivät tunne oloaan huonoksi vain sillä hetkellä. Heidän akateeminen sitoutumisensa, keskittymisensä ja kouluun kuulumisen tunne kaikki kärsivät.

Siksi digitaalisen turvallisuuden on ulotuttava teknisiä suojauskeinoja pidemmälle. Sen on sisällettävä koulutus, avoin keskustelu ja aito vastuullisen digitaalisen kansalaisuuden kulttuuri, jota rakennetaan kouluun ja kodin voimin.

Mitä pandemia opetti meille

Siirtyminen verkko-oppimiseen COVID-19-pandemian aikana paljasti joitakin epämiellyttäviä totuuksia. Kaikilla oppilailla ei ollut yhtäläistä pääsyä laitteisiin tai luotettavaan internetiin. Kaikki opettajat eivät tunteneet olevansa valmiita tukemaan digitaalista hyvinvointia akateemisen oppimisen rinnalla. Ja koulut huomasivat nopeasti, että digitaalinen koulutus ilman oikeita perusteita saattoi pikemminkin pahentaa kuin paikata olemassa olevia kuiluja.

Jatkossa tutkimus osoittaa selvästi, miltä vahvempi lähestymistapa näyttää:

• Digitaalinen lukutaito ja terveyslukutaito kulkevat käsi kädessä
• Kattava pääsy työkaluihin ja resursseihin kaikille oppilaille
• Yhteistyötä kouluttajien, perheiden ja päättäjien välillä
• Digitaalinen kansalaisuus on osana opetussuunnitelmaa, ei jälkikäteen paikattuna

Miten PERMA Digital astuu kuvaan

Yksi tutkimuksen jatkuvasti esiin nostamista haasteista on se, että digitaalista turvallisuutta, lukutaitoa, hyvinvointia ja tapoja usein tutkitaan ja käsitellään erikseen. PERMA Digital on olemassa yhdistääkseen ne.

Hankkeen ytimessä on positiivisen psykologian PERMA-malli: Positive Emotion, Engagement, Relationships, Meaning ja Accomplishment yhdistettynä EU:n osaamiskehyksiin DigComp ja LifeComp. Yhdessä ne luovat käytännöllisen tiekartan aidosti terveen digitaalisen elämän rakentamiseen. Kuten olemme aiemmissa kirjoituksissa tarkastelleet, tämä tarkoittaa kaikkea yksinkertaisista luokkahuonerutiineista ja perhekeskusteluista koko koulun kattavaan lähestymistapaan digitaaliseen kulttuuriin.

Ja projekti on nyt siirtymässä kehyksestä toimintaan. Opettajille on kehitteillä käytännön koulutusmoduuleja, samoin kuin kokoelma resursseja, jotka on suunniteltu auttamaan perheitä tukemaan lapsiaan kotona. Koska digitaalinen hyvinvointi ei lopu koulun portilla.

Katse eteenpäin

Tavoitteena ei ole täydellisyys. Se on edistystä, sellaisten ympäristöjen rakentamista, joissa jokainen oppija voi olla vuorovaikutuksessa digitaalisen maailman kanssa turvallisesti, itsevarmasti ja aidosti tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä vaatii yhteistyötä, johdonmukaisuutta ja sitoutumista ihmisten asettamiseen alustojen edelle.

PERMA Digital on ylpeä voidessaan olla osa tätä työtä. Ja paljon on vielä tulossa.

Voit tutustua PERMA Digitalin tutkimukseen, viitekehykseen ja materiaaleihin täällä: https://perma-digital.eu/tulokset/.

Digitaalinen viestintä on nykyään jokapäiväinen osa opiskelijoiden sosiaalista elämää. Opiskelijat pitävät yhteyttä ryhmäkeskustelujen, sosiaalisen median, viestisovellusten ja verkkopelien kautta. Nämä ympäristöt muokkaavat ystävyyssuhteita, identiteettiä ja vertaistukea.

Monet koulussa tapahtuvat vertaiskonfliktit alkavat kuitenkin verkossa ja leviävät sitten luokkahuoneeseen. Se, mikä alkaa lyhyenä kommenttina, väärinymmärrettynä viestinä tai kuvakaappauksena, voi nopeasti muuttua syrjimiseksi, nöyryyttämiseksi tai kiusaamiseksi. Tutkimukset yhdistävät johdonmukaisesti negatiiviset verkkovuorovaikutukset, mukaan lukien kyberkiusaamisen ja sosiaalisen syrjäytymisen, lisääntyneeseen ahdistukseen, yksinäisyyteen, emotionaaliseen ahdistukseen ja alhaisempaan kouluyhteisöön kuulumisen tunteeseen. Tämä tekee digitaalisesta empatiasta keskeisen suojaavan taidon lapsille ja nuorille.

Digitaalista hyvinvointia ei voida ratkaista pelkästään turvallisuussäännöillä tai -rajoituksilla. Opiskelijat tarvitsevat taitoja, jotka auttavat heitä kommunikoimaan kunnioittavasti, hallitsemaan tunteita ja reagoimaan vastuullisesti vahinkojen sattuessa.

Mitä on digitaalinen empatia?

Digitaalinen empatia viittaa kykyyn tunnistaa verkkokäyttäytymisen emotionaaliset vaikutukset, säädellä impulsiivisia reaktioita ja kommunikoida kunnioittavasti, vaikka tunteet olisivat pinnassa.

Se katta taidot kuten:

• understanding that online messages often lack tone and context
• noticing when humour becomes harmful
• pausing before reacting when angry or embarrassed
• showing care and support in online interactions
• repairing harm after a mistake
• recognising when silence supports harm (bystander behaviour)

Digitaalinen empatia on opetettavissa. Kehitystutkimukset osoittavat, että empatia kehittyy mallintamisen, toistuvan harjoittelun ja jäsenneltyjen tilaisuuksien kautta pohtia muiden tunteita ja näkökulmia. Siksi kouluilla on ratkaiseva rooli. Oppilaat tarvitsevat aikuisia opettamaan näitä taitoja selkeästi ja johdonmukaisesti, erityisesti siksi, että verkkoympäristöt yllyttävät nopeuteen ja reaktiokykyyn ja vievät keskittymiskykyä.

Miksi kunnioittava viestintä verkossa on vaikeampaa

Verkkoviestintä lisää konfliktien riskiä useista psykologisista syistä.

Ensinnäkin oppilaat eivät voi luottaa ilmeisiin, äänensävyyn tai välittömään palautteeseen. Viesti, kuten ”Ok”, voidaan tulkita neutraaliksi, vihaiseksi, torjuvaksi tai sarkastiseksi lukijan tunnetilasta riippuen.

Toiseksi, digitaaliset tilat luovat emotionaalista intensiteettiä. Viestejä voidaan jakaa välittömästi, monet ihmiset voivat nähdä ne ja ne voidaan tallentaa pysyvästi. Tämä lisää hämmennyksen ja häpeän todennäköisyyttä, erityisesti murrosiässä, jolloin itsensä vertaaminen muihin vaikuttaa voimakkaasti itsetuntoon.

Kolmanneksi, impulsiivinen reagointi on yleistä. Nuorten kehitystä koskevat tutkimukset osoittavat, että itsesäätely on vielä kehittymässä. Kun oppilaat tuntevat itsensä uhatuiksi tai ulkopuolisiksi verkossa, he reagoivat usein nopeasti miettimättä asiaa. Tämä voi kärjistää konfliktia hyvin nopeasti.

Näistä syistä digitaalista empatiaa ja kunnioittavaa viestintää tulisi pitää osana hyvinvointikasvatusta, ei vain valinnaisena ”lisänä”.

PERMA-Digital digitaalisen empatian vahvistamisen työkaluna

PERMA-Digital käyttää positiivisen psykologian PERMA-mallia digitaalisen hyvinvoinnin käytännön rakenteena. PERMA on hyödyllinen, koska se ei käsittele verkkokäyttäytymistä vain kurinpitokysymyksenä. Sen sijaan se yhdistää digitaaliset kokemukset emotionaaliseen terveyteen, ihmissuhteisiin, arvoihin ja osaamiseen.

Digitaalisen empatian kontekstissa PERMA tukee viittä osaamisaluetta:

• tunnetietoisuus ja -säätely
• tarkoituksenmukainen viestintä
• ihmissuhteiden korjaaminen ja vertaistuki
• identiteetti ja arvot digitaalisissa ympäristöissä
• realistinen edistyminen ja käyttäytymisen muutos

Alla on käytännön tapoja, joilla koulut voivat käyttää PERMA-mallia työkaluna digitaalisen empatian ja kunnioittavan viestinnän opettamiseen.

PERMA-mallin käyttö digitaalisen empatian työkaluna (käytännön harjoituksia)

Positiiviset tunteet (Positive emotions)

Konfliktit verkossa usein eskaloituvat, koska lapset ja nuoret reagoivat tunteiden vieminä. PERMA-Digital tukee oppilaita tunteiden säätelyn oppimisessa digitaalisissa yhteyksissä.

Käytännön strategia: Kahden minuutin taukosääntö
Opeta oppilaille yksinkertainen rutiini:

Jos viesti saa sinut tuntemaan olosi vihaiseksi, noloksi tai ulkopuoliseksi, odota kaksi minuuttia ennen vastaamista.

Pyydä heitä sitten tekemään yksi seuraavista:

• ota 3 syvää hengitystä
• tule pois ruudun äärestä
• lue viesti uudelleen neutraalilla sävyllä
• kysy: "Onko olemassa muuta selitystä?"

Tämä vähentää impulsiivista eskaloitumista ja tukee tunteiden hallintaa. Se opettaa myös realistisen itsesäätelytaidon, jota oppilaat voivat soveltaa välittömästi.

Uppoutuminen ja keskittyminen (Engagement)

Opiskelijat kommunikoivat usein verkossa automaattisesti, ajattelematta. PERMAssa keskittyminen ei ole impulsiivista. Kyse on huomio ohjaamisesta ja tarkoituksellisuudesta.

Käytännön strategia: Sävyntarkistus (5 minuuttia)
Näytä lyhyitä viestejä kuten:

• “Ok.”
• "Ei sitten"
• "Ihan sama"

Kysy oppilailta:

• Kuinka monta eri merkitystä tällä viestillä voi olla?
• Mitä tunteita viestin lähettäjällä saattaisi olla?
• Mitä tunteita viestin vastaanottaja saattaisi tuntea?

Oppilaat ymmärtävät nopeasti, että verkossa viestinnän sävyä usein arvaillaan. Tämä aktiviteetti auttaa heitä ymmärtämään, miksi väärinkäsitykset ovat yleisiä ja miksi kunnioittava viestintä vaatii selkeyttä.

Yksinkertainen jatkosääntö voi olla: Jos viestisi on tärkeä, kirjoita yksi ylimääräinen lause väärinkäsitysten vähentämiseksi.

Ihmissuhteet (Relationships)

Ihmissuhteet ovat vahvin koulun yhteenkuuluvuuden ja emotionaalisen turvallisuuden ennustaja. Verkossa tapahtuva haitta vahingoittaa suoraan vertaissuhteita ja luokkahuoneen ilmapiiriä.

Käytännön strategia: Korjaavat viestit (
Monet oppilaat eivät tiedä, miten korjata vahinko virheen tehtyään. He usein puolustavat itseään, välttelevät henkilöä tai tilanne pahentuu.

Esittele kolme korjausviestiä, joita oppilaat voivat käyttää:

• "Anteeksi, se ei ollu mitä tarkoitin."
• "Ymmärrän, miksi sua harmitti se, mitä mä sanoin."
• "Voidaanko sopii uudelleen"

Nämä lyhyet käsikirjoitukset tukevat vastuullisuutta ja vähentävät toistuvia konflikteja. Ne myös mallintavat emotionaalista kypsyyttä, joka on keskeinen osa empatian kehittymistä.

Käytännön jatko:
Pyydä oppilaita keksimään jonkin skenaario erimielisyydestä verkossa tai chatissä ja harjoitelkaa yhden korjausviestin käyttöä.

Merkityksellisyys (Meaning)

Merkityksellisyys yhdistää käyttäytymisen arvoihin ja identiteettiin. Tämä on olennaista digitaalisissa tiloissa, joissa oppilaat tuntevat usein painetta suoriutua, tehdä vaikutus tai saada hyväksyntää.

Käytännön strategia: Digitaalisen identiteetin pohdinta (10 minuuttia)
Kysy oppilailta: "Millainen ihminen haluat olla (verkossa)?"

Oppilaat valitsevat kaksi arvoa, kuten:

• kunnioittava
• reilu
• kannustava
• itsevarma
• ystävällinen
• vastuullinen

Sitten he kirjoittavat ryhmäkeskusteluun yhden esimerkin siitä, miltä kukin arvo näyttää.

Esimerkki:

Kunnioittava: "En vitsaile kenenkään ulkonäöstä."
Kannustava: "Jos jotakuta kiusataan, lähetän hänelle, olen hänen puolellaan ja laitan hänelle kivan viestin."

Tämä aktiviteetti vahvistaa moraalista päättelykykyä ja auttaa oppilaita yhdistämään verkkokäyttäytymisen itsekunnioitukseen.

Saavutukset (Accomplishment)

Saavutukset eivät ole täydellisyyttä. Kyse on edistymisestä. Tällä on merkitystä, koska digitaalisen käyttäytymisen muutos on vaikeaa, varsinkin kun vertaispaine on voimakasta.

Käytännön strategia: Viikoittaiset mikrotavoitteet
Aseta luokalle yksi viikoittainen mikrotavoite. Pidä se yksinkertaisena ja helposti mitattavana.

Esimerkkejä:

• "Ei jaettuja kuvakaappauksia muiden nolaamiseksi."
• "Yksi kannustava viesti viikossa."
• "Otetaan kaikki mukaan yhteisiin ryhmiin."
• "Jos olet eri mieltä, vastaa loukkaamatta."

Seuraa edistymistä lyhyellä pohdinnalla viikon lopussa:

• Mikä meni hyvin?
• Mikä oli vaikeaa?
• Mitä yritämme ensi viikolla?

Tämä rakentaa osaamisen tunnetta ja vahvistaa positiivisia normeja.

Miten koulut hyötyvät, kun digitaalinen empatia paranee

Kun koulut opettavat digitaalista empatiaa johdonmukaisesti, useat asiat yleensä kehittyvät yhtäaika:

• vähemmän verkkokonflikteja, jotka jatkuvat luokkahuoneessa
• vähentynyt vertaisten kiusaaminen ja syrjintä
• vahvempi vertaistuki ja terveemmät ystävyyssuhteet
• parempi luokkahuoneilmapiiri ja oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunne
• lisääntynyt oppilaiden itsesäätely ja tunne-elämän hallinta
• selkeämpi koulukulttuuri, joka perustuu kunnioitukseen ja turvallisuuteen

Digitaalinen empatia vahvistaa myös laajempaa hyvinvointia, koska se tukee ihmissuhteita, emotionaalista turvallisuutta ja sosiaalista identiteettiä. Nämä tekijät ovat vahvasti yhteydessä opiskelijoiden sitoutumiseen ja akateemiseen toimintaan.

Digitaalinen empatia ei ole "pehmeä taito". Se on ennaltaehkäisyä. Se suojelee oppilaita vahingolta, vahvistaa ihmissuhteita ja vähentää emotionaalista ja sosiaalista stressiä, joka usein ajaa kiusaamista ja syrjimistä.

PERMA-Digital tarjoaa kouluille jäsennellyn, näyttöön perustuvan ja käytännöllisen tavan opettaa kunnioittavaa viestintää digitaalisessa elämässä. Se ei vaadi pitkiä oppitunteja tai monimutkaisia ​​ohjelmia. Se edellyttää selkeitä taitoja, toistuvaa harjoittelua ja johdonmukaisia ​​koulun toimintatapoja.

Maailmassa, jossa oppilaiden sosiaalinen elämä tapahtuu yhä enemmän ruutujen kautta, digitaalisen empatian opettaminen ei ole enää valinnaista. Se on keskeinen osa oppilaiden hyvinvointia.

PERMA Digital -rojektin rooli

As 28 January, Data Protection DayTietosuojapäivän (28. tammikuuta) lähestyessä myötä huomio kohdistuu siihen, miten henkilötietoja käsitellään digitaalisissa oppimisympäristöissä. Digitaaliset työkalut ovat nyt osa koulun jokapäiväistä elämää. Lapset käyttävät verkkoalustoja oppimiseen, kommunikointiin ja yhteistyöhön. Samaan aikaan nämä ympäristöt tuottavat henkilökohtaista tietoa, joka vaatii huolellista käsittelyä.

Tietosuoja koulutuksessa ei ole pelkästään tekninen kysymys. Se on läheisesti kytköksissä lasten turvallisuuteen, luottamukseen ja yleiseen hyvinvointiin.

Digitaalinen oppiminen ja henkilötiedot

Koulutusalustat tukevat opetusta ja oppimista monin tavoin. Ne tarjoavat pääsyn resursseihin, kannustavat osallistumiseen ja auttavat opettajia vastaamaan oppilaiden tarpeisiin. Ne kuitenkin myös tallentavat käyttäjien toimintaa, oppimisen edistymistä ja digitaalista vuorovaikutusta.

Jos näitä tietoja ei hallita vastuullisesti, lapset voivat altistua riskeille, kuten yksityisyyden menetykselle tai tietojen väärinkäytölle. Tästä syystä koulut ja perheet tarvitsevat selkeää ohjausta ja käytännön strategioita sen varmistamiseksi, että digitaaliset oppimisympäristöt pysyvät turvallisina ja lasten oikeuksia kunnioittavina.

PERMA Digital ja tietosuoja kouluissa

PERMA Digital lähestyy tietosuojaa osana laajempaa ymmärrystä digitaalisesta hyvinvoinnista. Hanke edistää koko koulun näkökulmaa, joka yhdistää opettajat, oppilaat, perheet ja koulun johdon.

PERMA Digital tukee kouluja viitekehyksensä ja resurssiensa avulla:

• pohdintaan miten digitaalisia alustoja käytetään jokapäiväisessä opetuksessa
• ymmärrystä siitä, minkä tyyppisiä tietoja digitaalisissa luokkahuoneissa kerätään
• soveltaa vastuullisia käytäntöjä, jotka kunnioittavat lasten yksityisyyttä
• tukee oppilaita turvallisten ja tasapainoisten digitaalisten tapojen kehittämisessä

Tämä lähestymistapa korostaa, että lasten hyvinvointi ja digitaalinen turvallisuus ovat läheisesti yhteydessä toisiinsa. Kun oppilaat tuntevat olonsa suojelluiksi ja arvostetuiksi verkossa, he pystyvät paremmin osallistumaan, oppimaan ja olemaan itsevarmempia.

Auta lapsia ymmärtämään mitä tietosuoja tarkoittaa

Käytännön ohjeita perheille ja kouluille

Lasten auttaminen suojaamaan henkilötietojaan alkaa arkipäivän keskusteluista ja yksinkertaisista tavoista. Sekä vanhemmilla että opettajilla on keskeinen rooli.

Joitakin käytännön vaiheita ovat esimerksiksi:

• Selitä yksinkertaisesti, mitä henkilötiedot tarkoittavat.
  Lasten on tärkeää ymmärtää, että nimet, valokuvat, salasanat ja koulun käyttäjätunnukset ovat yksityisiä tietoja, eikä niitä tule jakaa vapaasti.
• Kannusta kysymyksiin ja avoimeen keskusteluun.
  Lasten tulisi voida kysyä rohkeasti, kun jokin verkossa tuntuu hämmentävältä tai vaaralliselta.
• Käytä oikeita esimerkkejä koulujen käyttämistä alustoista.
  Tietosuojan käsitteen voi tehdä lapsille tutuksi käytännön esimerkkien kautta näyttämällä lapsille, miten he kirjautuvat sisään, mitä tietoja heidän profiilissaan näkyy ja miksi salasanat ovat tärkeitä.
• Aseta selkeitä ja johdonmukaisia rajoja.
  Sopikaa, milloin ja miten digitaalisia alustoja käytetään sekä koulussa että kotona, ja selittäkää näiden sääntöjen taustalla olevat syyt.
• Näytä esimerkkiä vastuullisesta digitaalisesta käyttäytymisestä.
  Aikuisten omat tavat vaikuttavat voimakkaasti lapsiin. Yksityisyyden ja rajojen kunnioittaminen toimii vahvana esimerkkinä.
• Keskity luottamukseen eikä pelkoon.
  Tietosuojan opettamisen tulisi auttaa lapsia tuntemaan olonsa itsevarmaksi ja tietoiseksi, ei ahdistuneeksi.

Opettajien ja perheiden tukeminen

PERMA Digital painottaa vahvasti kouluttajien ja perheiden voimaannuttamista. Opettajia tuetaan tekemään tietoon perustuvia päätöksiä digitaalisista työkaluista, ja perheitä kannustetaan ymmärtämään, miten lapset ovat vuorovaikutuksessa teknologian kanssa sekä koulussa että sen ulkopuolella.

Hankkeen tuloksiin kuuluvat tutkimustulokset, käytännön viitekehys ja koulutusmateriaalit, jotka auttavat kouluja luomaan johdonmukaisia ​​ja vastuullisia digitaalisia käytäntöjä. Näiden materiaalien tavoitteena on vahvistaa luottamusta koulujen, perheiden ja oppijoiden välillä.

Tietosuoja jaettuna vastuuna

Lasten henkilötietojen suojaaminen vaatii yhteistyötä. Kouluilla, vanhemmilla, päättäjillä ja kehittäjillä on kaikilla oma roolinsa. Tietosuoja rakentaa luottamusta ja tukee myönteisiä oppimiskokemuksia. Se varmistaa, että teknologia palvelee koulutusta vaarantamatta lasten oikeuksia tai hyvinvointia.

On TietosuojapäivänäPERMA Digital korostaa lasten asettamisen tärkeyttä digitaalisen koulutuksen keskiöön. Turvallisissa digitaalisissa ympäristöissä ei ole kyse pelkästään vaatimustenmukaisuudesta. Niissä on kyse välittämisestä, vastuusta ja kunnioituksesta.

👉 Voit tutustua PERMA Digitalin tutkimukseen, viitekehykseen ja materiaaleihin täällä:
https://perma-digital.eu/tulokset/

Meillä on ilo kertoa, että valmentajien koulutukset ovat virallisesti alkaneet kumppanimaissa.

Valittuja kouluttajia valmistellaan nyt tarjoamaan projektin koulutusohjelmaa opettajille johdonmukaisesti ja korkealaatuisesti. Tässä vaiheessa pääkouluttajat tutustuvat projektin teemoihin, koulutussisältöön ja pedagogiseen lähestymistapaan varmistaen yhteisen ymmärryksen kaikkien kumppaneiden kesken.

The Valmentajat ovat tärkeä osa because they strengthen readiness toteutuksen seuraavia vaiheita. Tukemalla kouluttajien itseluottamusta projekti varmistaa, että tulevat koulutukset ovat hyvin jäsenneltyjä, kiinnostavia ja linjassa projektin tavoitteiden kanssa.

Tämä vaihe tukee myös jatkuvaa kehitystä ja auttaa varmistamaan, että lopulliset koulutusmateriaalit vastaavat kouluttajien todellisiin käytännön tarpeisiin. Lue lisää projektistamme osoitteessa https://perma-digital.eu/.

Lisää päivityksiä tulossa projektin edetessä.

Digitaalisten työkalujen jatkuvasti muovatessa oppilaiden oppimista, lasten digitaalisen hyvinvoinnin tukemisesta on tullut olennainen osa nykyaikaista koulutusta. PERMA-Digital-projektin tavoitteena on auttaa opettajia luomaan oppimisympäristöjä, joissa oppilaat tuntevat saavansa emotionaalista tukea, sitoutuneita, yhteydessä toisiinsa ja itsevarmoja käyttäessään teknologiaa.

Digitaalinen hyvinvointi kouluissa ei tarkoita pelkästään ruutuajan hallintaa – se tarkoittaa oppilaiden auttamista ymmärtämään, miten digitaaliset työkalut vaikuttavat heidän tunteisiinsa, keskittymiskykyynsä, ihmissuhteisiinsa ja oppimiseensa. Kun opettajat ottavat käyttöön pieniä, tarkoituksellisia käytäntöjä jokapäiväisissä oppitunneissa, oppilaat alkavat rakentaa terveellisempiä ja tietoisempia tapoja, jotka seuraavat heitä luokkahuoneen ulkopuolellakin.

Tänä syksynä olemme kehittäneet ikätasoisia luokkahuonestrategioita PERMA-mallin (positiviset tunteet, uppoutuminen ja keskittyminen, ihmissuhteet, merkityksellisyys ja saavutukset) pohjalta. Nämä strategiat on suunniteltu yksinkertaisiksi, joustaviksi ja helposti integroitaviksi mihin tahansa oppiaineeseen, jotta opettajat voivat tukea digitaalista hyvinvointia ilman uusien alustojen tai laajan koulutuksen tarvetta.

Yksi esimerkki yksinkertaisesta strategiasta on ”Emoji Check-In”, joka auttaa oppilaita pohtimaan, miltä digitaaliset tehtävät heissä tuntuvat:

PERMA-Digital-projekti jatkaa resurssien ja käytännön oppaiden kehittämistä auttaakseen kouluja vahvistamaan oppilaiden digitaalista hyvinvointia jokapäiväisessä kouluelämässä. Odotamme innolla, että voimme jakaa lisää esimerkkejä ja työkaluja tulevina kuukausina.

Lue lisää tuloksistamme osoitteesta https://perma-digital.eu/tulokset/.

Nykymaailmassa teknologia on olennainen osa perheiden ja lasten elämää. Kyse ei ole vain ruutuajasta, vaan siitä, miten he sitä käyttävät. Luomme käytännön resursseja, jotka auttavat perheitä tukemaan lasten digitaalista hyvinvointia ja edistämään tervettä ja tasapainoista teknologian käyttöä kotona. Esimerkiksi "teknologian merkityksellinen käyttö" tarkoittaa lasten auttamista digitaalisten työkalujen kanssa tavoilla, jotka tukevat heidän oppimistaan, luovuuttaan, hyvinvointiaan ja henkilökohtaista kasvuaan. 

Miksi se on tärkeää

Kun lapset käyttävät teknologiaa harkiten, he oppivat tasapainoa ja itsetuntemusta. He huomaavat, miten heidän digitaaliset tapansa vaikuttavat heidän mielialaansa, keskittymiskykyynsä ja hyvinvointiinsa. Lapset, jotka käyttävät teknologiaa tarkoituksenmukaisesti, ovat todennäköisemmin uteliaita, luovia ja itsevarmoja. He voivat ilmaista itseään, olla yhteydessä muihin ja jopa luoda sisältöä, joka heijastaa heidän arvojaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Keskustelu siitä, mikä on tärkeää ja mikä teknologia tuo tietyn merkityksen / hauskanpidon elämäämme, vahvistaa perheiden välistä yhteyttä.

Vinkkejä vanhemmille

• Kysy miltä tuntuu Pyydä lastasi kertomaan, mitkä sovellukset tai millaiset toimet verkossa antavat hänelle energiaa ja mitkä tuntuvat väsyttäviltä. Juhlista pieniä askeleita kohti tasapainoista käyttöä.
• Kannusta luomaan ja tutkimaan: Auta lastasi löytämään tapoja oppia, luoda tai tutkia verkossa asioita, jotka liittyvät hänen kiinnostuksenkohteisiinsa tai harrastuksiinsa.
• Näytä mallia: Näytä lapsellesi, miten pidät taukoja, keskityt ja käytät teknologiaa tarkoituksella – se on tärkeä esimerkki.

Aktiviteetti perheille
- syvennä yhteyksiä ja jaa asioita, jotka kiinnostavat yhteisesti

Ikäryhmä: 10-12
Istu alas lapsesi kanssa ja kysy hänen lempisovelluksistaan, peleistään tai toiminnastaan verkossa. Kokeile esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Missä vietät suurimman osan ajastasi verkossa?
• Mistä pidät eniten tässä sovelluksessa tai pelissä?
• Miltä se sinusta tuntuu?
• Auttaako se sinua oppimaan jotain tai pitämään yhteyttä ystäviin?

Ikäryhmä 12–14:
Pidä perheen yhteinen "suosikkivideo- tai -tekijä" -aika. Jokainen jakaa yhden suosikkivideon tai -tekijän, josta hän pitää – vanhemmat mukaan lukien! Kysy:

• Mistä pidät eniten tässä videossa tai tekijässä?
• Miltä se sinusta tuntuu?
• Mitä opit heiltä?
• Miten tämä liittyy kiinnostuksen kohteisiisi tai tavoitteisiisi?

Näiden perheiden kanssa käytyjen keskustelujen avulla lapset voivat pohtia, miksi he käyttävät teknologiaa ja miten se sopii heidän elämäänsä merkityksellisellä ja positiivisella tavalla. Se antaa heille myös mahdollisuuden oppia lisää toisistaan, mikä on heille tärkeää juuri nyt, ja mitä he ajattelevat tietyistä asioista. 

Edistämällä itsetuntemusta ja tietoista sitoutumista teknologiaan vanhemmat voivat auttaa lapsiaan kasvamaan tasapainoisiksi ja määrätietoisiksi digitaalisiksi kansalaisiksi, jotka menestyvät sekä verkossa että sen ulkopuolella. PERMA-Digital-projekti on erinomainen resurssi perheille, jotka haluavat tukea lastensa digitaalista hyvinvointia. Tämä aloite keskittyy PERMA-mallin – positiiviset tunteet, uppoutuminen ja keskittyminen, ihmissuhteet, merkityksellisyys ja saavutukset – integrointiin digitaaliseen koulutukseen. Se tarjoaa käytännön oppaita, vinkkejä ja esimerkkejä, jotka auttavat vanhempia ja huoltajia tukemaan lastensa tasapainoista ja tervettä digitaalisen teknologian käyttöä kotona. Lue lisää PERMA-Digital-sivustolta.

Digitaalinen hyvinvointi koulutuksessa on enemmän kuin vain verkkoturvallisuutta. Kyse on oppimisympäristöjen luomisesta, jotka ovat emotionaalisesti turvallisia, mukaansatempaavia ja voimaannuttavia. Mutta mitä digitaalinen hyvinvointi tarkoittaa näiden teknologioiden suunnittelijoiden ja toteuttajien näkökulmasta? Viimeaikaisessa fokusryhmässä teknologian tarjoajat, mukaan lukien web-kehittäjät, suunnittelijat ja alueelliset koulutuspäälliköt, jakoivat ajatuksiaan siitä, kuinka harkittu suunnittelu ja yhteistyö voivat tehdä digitaalisista työkaluista hyödyllisiä oppilaille ja opettajille.

Yksi selkeä viesti nousi esiin: suunnittelulla on merkitystä. Vahvoja suhteita kouluttajien ja kehittäjien välillä pidettiin avainasemassa luotaessa työkaluja, jotka vastaavat opetuksen todellisiin tarpeisiin. Kouluttajat varmistavat käytännön toimivuuden, kun taas kehittäjät keskittyvät saavutettavuuteen, selkeyteen ja ominaisuuksiin, jotka tukevat terveitä digitaalisia tapoja. Kun alustat ovat sujuvia ja intuitiivisia, ne vähentävät stressiä ja auttavat oppilaita pysymään keskittyneinä. Myös digitaalisten työkalujen ja ominaisuuksien, kuten ajastinten, mindfulness-kehotteiden ja interaktiivisten elementtien, nähtiin tukevan terveitä digitaalisia tapoja. Teknologian tulisi tukea paitsi akateemisia tavoitteita myös emotionaalista kasvua, eettistä digitaalista käyttäytymistä ja tekoälylukutaitoa, auttaen oppilaita navigoimaan digitaalisessa maailmassa vastuullisesti.

Itse alustojen lisäksi palveluntarjoajat korostivat systeemisen tuen tarvetta. Digitaalisen hyvinvoinnin on oltava osa opetussuunnitelmia. Sitä on tuettava strategisella koulutuspolitiikalla ja riittävällä infrastruktuurilla. He korostavat siirtymistä pelkästä laitteiston tarjoamisesta valmiuksien kehittämiseen voimaannuttamalla opettajia käytännön koulutuksen, jatkuvan tuen ja osallistumiskannusteiden avulla.

Digitaalinen hyvinvointi on yhteinen vastuu. Se vaatii systeemistä tukea, harkittua suunnittelua sekä voimaannuttavia opettajia ja oppilaita. Oikeilla työkaluilla ja koulutuksella digitaalisista ympäristöistä voi tulla tiloja, joissa oppiminen ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.

Tapaa PERMA projekti

Kyproksen, Suomen, Kreikan ja Irlannin vertaileva analyysi paljastaa, että vaikka digitaalinen hyvinvointi on yhä tärkeämpää EU:n koulutusjärjestelmissä, sen integrointi on edelleen vaihtelevaa. Kaikki neljä maata tunnustavat digitaalisen hyvinvoinnin olennaisena osana digitaalista kansalaisuutta ja medialukutaitoa, ja ne yhdenmukaistavat koulutuspolitiikkansa laajempien EU-strategioiden kanssa. Perheitä ja yhteisöjä pidetään myös keskeisinä kumppaneina terveiden digitaalisten tapojen edistämisessä. Maat kuitenkin määrittelevät, sisällyttävät ja arvioivat digitaalista hyvinvointia koulutukseen järjestelmällisesti eri maissa.

PERMA-viitekehyksen avulla arvioituna useimmat maat suoriutuvat hyvin sitoutumisen ja ihmissuhteiden edistämisessä, erityisesti verkkoturvallisuusaloitteiden ja aktiivisen digitaalisen oppimisen kautta. Positiivisten digitaalisten kokemusten, merkityksen luomisen ja saavutusten seurannan edistämisessä on kuitenkin edelleen puutteita. Esimerkiksi Kyprokselta puuttuu strukturoituja lähestymistapoja ihmissuhteisiin ja merkitykseen, Suomi kamppailee autonomian ja digitaalisen ylikuormituksen tasapainottamisen kanssa, Kreikka keskittyy voimakkaasti teknisiin taitoihin emotionaalisen hyvinvoinnin kustannuksella, ja Irlanti, vaikkakin edistyneempi, tarvitsee edelleen vahvempia saavutuksia ja merkitystä mittaavia mittareita.

Näiden haasteiden ratkaisemiseksi raportissa suositellaan selkeitä kansallisia viitekehyksiä, joissa digitaalinen hyvinvointi määritellään yksiselitteisesti, opettajien koulutuksen parantamista digitaalisessa etiikassa ja tunnelukutaidossa sekä arviointivälineiden käyttöönottoa edistymisen seuraamiseksi. Koko koulun kattaviin strategioihin ja monialaiseen yhteistyöhön kannustetaan yhdessä perheen ja yhteisön vahvemman osallistumisen kanssa.